--

Normaali aamu Rusenbergien talolla. Lehtimies toi lehden (ja mädätti vanhan samalla...) ja sisällä kävi sama aamukuhina kuin aina ennenkin.

James puhui Lilan kanssa lapsista. "Joo, omamme makaavat juuri nyt tuolla keittiön lattialla..." Hetkinen, seis! Eikö niiden kakaroiden kuuluisi olla kehdossaan eikä jääkaapin edessä tapattamassa vanhempiaan?

Hajamielinen Dina... AA JUMALAUTA KUN ON HYVÄNNÄKÖNEN!! Miksei noille voi puhua, Silvalla olisi hei asiaa...

Komea ulkomuoto kuitenkin petti, sillä ulosottomies tuli hakemaan perheen kirjahyllyä.

Lakananpöllytys johti tähän onnelliseen perhetapahtumaan :) James vain ei huomannut mitään.

Huomaatko maalausten aiheet? Jamesilla laamataulu, Silvalla vessanpönttö. No anyways, perijämme kuitenkin huomasi vaimonsa äkillisen vatsan suurenemisen ja tajusi välittömästi, mistä on kyse. Go, James!

Raskaus toi kuitenkin ainaisen väsymyksen, ja se kostautui ruoanlaiton yhteydessä. Onneksi ei kalusteet palaneet, muuten perhe olisi joutunut elämään pizzalla viikon.

Äärimmäisen hyvännäköisen ulosottomiehen vierailusta opiksi ottaneen Jamesin työ oli nyt maksaa laskut ajallaan. Muistutus myöhässä olevista laskuista tuli nimittäin taas.

Aika kului luvattoman nopeasti, siis - oli kaksosten, Nicon ja Miken, aika kasvaa kohti taaperoiän riemuja.

... Jännitys tiivistyy ...

Tämä on Nico, josta tuli aika söpön näköinen :3

Eikä pikku Mikessäkään ole mitään haukkumista, ainakaan vielä.

Nämä pikku sinappitehtaat aloittivat heti ystävystymisen iso hali -nimisellä leikillä. "Anna ha-ii!"

"James -rakkaani... Nyt kun lapsetkin kasvoivat ja uusi on tulossa, onko meillä tarpeeksi rahaa?" Silva kysyi illalla. "Asiahan on niin, että sain ylennyksen töissä ja sinulla on vuorokaudet ympäri aikaa maalata. Kyllä me pärjäämme."

Nico vietti suurimman osan ajastaan vessassa, koska kukaan ei jaksanut viedä häntä yläkertaan.

Edistystä! Ihanaa, James ajatteli kerrankin Silvaa ja vei hänet pois parkumasta.

Ei sittenkään, hän halusi vain kiduttaa Nico -parkaa... "Sano kukkuu! Hei, älä itke, isi se vain oli..."

Heti herättyään Silva huomasi vatsansa kasvaneen taas huiman paljon.

... Sen kunniaksi James teki heille täytekakun - vieressä se marjapiirakka joka kerkesi kärventyä tulipalossa.

Silva maalasi kauniin taulun Mikestä, joka nukkui hänen vieressään lattialla.

Heti pojan herättyä James meni heittelemään häntä kohti kattoa. Jotain rajaa hei!

James toi tämännäköisen miehen töistä kotiin. Mies ehdotti sokkotreffejä (!!) ja buuasi jatkuvasti, mutta ihan hyvännäköinen se olisi... Silva, tänne päin juttelemaan!

Mutta ei Silva kerennyt. Häntä huoletti jatkuvasti se, ettei kukaan vienyt lapsia kehtoon nukkumaan.

Seuraavana iltana, juuri ennen synnytystä, Silva kokeili uudestaan marjapiirakan tekemistä. Ja nyt se onnistui hyvin :) Rakastuneet eivät vain saaneet silmiään irti toisistaan...

Hän kerkesi juuri ja juuri syödä piirakkansa, kun poltot jo alkoivat. Tuska oli hirvittävä...

Sitten sieltä syntyikin pieni tyttö, vihdoinkin! Koska mennään aakkosjärjestyksessä, tyttönen sai nimekseen Olivia.

Eivätkä Silva ja James osanneet pysytellä taaskaan erossa toisistaan...

Seuraavana harmaana aamuna tulikin kiva yllätys, kun Mike päätti kasvaa lapseksi!

Ja sehän on sanomattakin selvää, että myös Nico pääsi lapsuuteen saakka. Miksi Silva tunkee joka kuvaan...

"Joka naisella täytyy olla monta paria kenkiä. Ilman niitä ei vain pärjää!"

Poikien katsoessa telkkarista urheilua Mike päätti avautua tulevaisuudenhaaveistaan. Hänestä tulee astronautti ja hän lentää Jupiteriin saakka.

Nico ei pitänyt ruoasta ja päättikin heittää sen Mike -paran naamaan ;(

... Jonka seurauksena seuraavana yönä ei nukuttu samassa huoneessa. Ihan kuin vanha aviopari...

Oho! Edellisellä kerralla ei tärpännyt, nyt sitten uusi yritys!

Jamesin mielestä oli tärkeää pitää hampaansa puhtaana, kun työasukin oli niin, krhm, komea. Silva ei pitänyt miehensä toimista ollenkaan.

Vihdoinkin sitä Oliviaakin huomioitiin ruokkimalla lapsiraukka. Äiti ei ole kerennyt edes suihkussa käydä...

Vaikka James oli sanonut rahojen riittävän, Silva oli silti huolissaan. Talous alkoi näyttää hieman huonolta, ensimmäistä kertaa sitten kun Evelyn muutti tänne.

Mitäs tämä kakku taas tarkoittikaan...?

Olivian syntymäpäiviä tietenkin. Joku Nicon kaveri tuli katsomaan juhlaa :)

Tällainen söpistys, tui tui! Näyttää ehkä eniten Silvalta, tosin tälläkään ei ole ylähuulta lähitienoillakaan.

Koska pojat olivat jo lapsia, he kävivät koulua. Nico passitettiin tekemään Miken läksyt.

Olivia vietiin peilin eteen ja hiuksista tuli vaaleanruskeat.

Silva näytti edelleen vihaiselta, sen ulosottomiehen takia. Olivia vain joi tyytyväisenä tuttipullostaan :)

--

Tähän päättyi tämä osa ;D Kiitos ja kumarrus.

--

James (perijä) ja Silva palasivat suvun talolle juuri sopivasti tavatakseen Moritzin... Jos joku vielä väittää ettei tämä perhe ole omituinen, niin huh. James on kana.

Tässäpä vielä perhepotretti, jos satutaan saamaan uusia lukijoita: Vasemmalla Silva, keskellä kolmannen sukupolven perijä James ja oikealla toisen sukupolven perijä Fiona.

Tontin lagaamisen takia perhe joutui muuttamaan heti uudelle tontille. Tässäpä kuvaa talosta ulkoapäin... Sisältä ei jaksettu kuvata nyt. Sori.

Mistäs tämä loppuosa tästä hullusta suvusta tupsahti paikalle? Gabriellella menee ainakin todella lujaa ja eikä Kenkään (hassu taivutus) näytä kovin järjelliseltä...

Vai että tällaista oikein! Fiona halusi järjestää häät, eikä Silva voinut vastustaa. Olisi kyllä kieltäytynyt jos olisi tietänyt suvun saapumisesta paikalle :)

Jotenkin tuntuu siltä että James kumartaa Silvaa. Eikä se ole vielä edes Rusenberg.

Itse seremoniasta ei kuitenkaan romantiikkaa puuttunut... Herra ja rouva Rusenberg suorastaan sulavat toisiinsa kiinni suudellessaan.

Katsotaanpa keitä tuli paikalle. Moritz... Lila... Hans... Ja Gabriellekin toipui kohtauksestaan!

Lopulta myös Fiona yhtyi taputuksiin. On se Silva vaan niin ihana!

Heti virallisuuksien jälkeen tämä pari päästi kaipuunsa valloilleen... Edelleen ovat kihloissa eivätkä olleet nähneet varmaan pariin vuoteen. Hus, hääpari on ammeessa, menkää makuuhuoneen puolelle mieluummin.

Tai siis, hääpari ainakin yritti kuherrella lemmenlilluttimessaan. Puoli sukua änki saman tien tuonne eikä James aluksi päässyt mukaan.

"On se vaan niin kiva kun sukulaiset menevät naimisiin :)" Joo, onhan se, mutta tässä yritettäisiin nyt pelehtiä kiitos.

Saatiinpa amme viimein tyhjäksi ja ehkäpä neljäs sukupolvi aluille?

Gabrielle ohjasi vieraita sisälle juhlimaan, eli siis katsomaan telkkaria.

Tämä oli pakko ottaa, on aika järkyn näköinen tuo Ilary ihan oikeasti.. James sentään peri jotain Fionalta mutta tämä mulkosilmä sai kaikki huonot piirteet itsellensä, haha.

"Heippahei Fiona, voisinko tulla viereesi? On vähän kylmä", Moritz virnisteli.

Ja pakkohan Fionan oli hieman "lämmittää" poloista opiskelijapoikaa. Miksei hänellä ollut villasukkia jalassaan?

Mielenkiintoiset asut kaikilla täällä. Rusenbergit osaavat tämän juhlapukeutumisen todella hienosti!

"Pettäminen... On se kyllä jännä juttu! Vai mitä Silva-hanipuppeliseni?" James leperteli. Ehkäpä pettämisestä puhuminen ei ole paras mahdollinen puheenaihe heti häiden jälkeen...

On se kyllä aika komistus se Hans.

Silva oli heti ottanut talossa emännän paikan. Kannattaisi ehkä kumminkin katsoa mihin sitä keittoa kaadat...

Saipa hän vielä astiatkin korjata pöydästä pois.

Mitä sukua nuo muuten ovat toisilleen? Moritz on Gabriellen... Hetkinen. Moritz on kihlautunut Gabriellen siskon Fionan kanssa. Mitä sukua?

Tuo mies ei ole tainnut koskaan nähdä alastonta naista. Vai onkohan?

Se asia täytyisi korjata mahdollisimman pian! Katso tarkkaan niitä kasvonpiirteitä, aivan kuin James katselee Silvaa. Nuorta rakkautta parhaimmillaan :)

Voi, Silvalle tämä päivä on ollut vähän liiankin raskas. Rouva tuupertui kesken siivoamisen.

Krhm... James oli viimeinkin etsinyt töitä (pääsi arkkitehtuurialalle) ja lähti ulos kuin suurikin julkkis.

Keskellä päivää Silvalla oli kauhean huono olo ja hän epäili olevansa raskaana... Mitähän James siitä sanoisi? Tai Fiona?

Hän kuitenkin palasi maalaamaan ja saikin ensimmäisen mestariteoksensa valmiiksi. Antakaamme sen nimeksi "Isonenäinen mies".

Kyllä! Kyllä! Silva on vähän pieniin päin!

Mutta tiesikö Fiona siitä mitään? Ei... Hän piti enemmän appelsiinipuistaan.

Taloon tilattiin siivooja, joka ei selvästikään kavahtanut alastonta naista... Toisin kuin Moritz.

James oli iloinen vaimonsa raskaudesta, mutta arvonalennus töissä piti hänet itkuisena kolme tuntia putkeen.

Fionakin kerkesi viimeinkin toteuttaa haaveensa. Hän halusi kokeilla erästä erittäin salaista reseptiä..

... possunkyljystä. Mutta missä ihmeessä itse kokki on?

Joogaamassa tietysti. Kirjassa luki, että kyljykset paistuvat ainakin puoli tuntia.

Samaan aikaan ulkona pariskunta leikki hiekkarannalla. Silva ei jaksanut ottaa aurinkoa, mutta James makoili iltaan asti.

Oh god. Mikähän se kirja mahtoi olla kun tuollaisen ohjeen antoi? Liekitettyä possua, kiitos. Missä muuten se palohälytin on?

Fiona heräsi joogahurmoksestaan ja saapui lieden äärelle katsomaan ihmettä.

Voi ei... Homma päätyi sitten tähän.

Karmean kiljunnan ja Viikatemiehen seurassa James itki. Fiona lähtisi nyt pois, jättäen tuhkat jälkeensä.

Kuolleita tavattiin myös muualla, sillä Tatu saapui säikäyttämään Jamesparan.

... Ja Silvankin vielä.

Kuvittelenko vain, vai näyttääkö tuo ihan siltä että Silva tuntisi jotain vetoa Tatua kohtaan, vaikkei koskaan ole tavannut tätä elävänä? Sairasta.

Sairastapa tämäkin. En tiennytkään että haamut voi uida ilmassa? Tai edes ylipäätään uida.

Tältä näyttää Rusenbergien hautausmaa nykyään. Keskellä Evelynin hauta.

Mutta arjen täytyi jatkua talossa. Koska nuoripari oli nyt talossa kahdestaan, heillä oli toisilleen paljon aikaa. Aina tanssimassa.

Kukkuluuruu! Koskahan pikkuinen haluaisi tulla ulos?

No eipä siinä kauaa mennyt. Silva kerkesi maalata hetken, kunnes poltot alkoivat. Fionakaan ei voinut opastaa hengittämään, koska oli kuollut...

Sieltä putkahti älyttömän söpö vauva! Missä hemmetissä James on?

Ei... kai... vaan...

EII! Ei taas kaksosia! Oikeasti, tää ei voi olla totta. (Sab pyörtyi täällä kun huomasi että kaksoset tulossa ja niin myös Dina) Neljäs sukupolvi peräkkäin. Heitetäänkö toinen kaivoon?

James kuitenkin oli iloinen lapsista. Olihan hän itsekin kaksonen (johtuisikohan siitä...)

Tässä on... öö.. No joko Mike tai Nico. Kummatkin perivät mustat hiukset ja ruskeat silmät kolmen sukupolven takaa Tatulta.

Ja tässä on se toinen toukka.

James otti heti isyyden vakavasti, kun Silva jatkoi maalaamistaan. Söpöä ~

Tuoreet vanhemmat päättivät heti juhlistaa iloista perhetapahtumaa...

...lakananpöllytyksen merkeissä.

Kerrankin täällä näkyy paljon haamuja! Jospa he kuulivat tästä asiasta? ;)

--

Tässäpä tämä, ei muuten ala tulemaan osia näin nopeasti. Ehkä heinäkuussa seuraava :))

Peeäs. Kirjottaja vaihtuu Sab -> Dina sitten tossa jossain vaiheessa.

Tatusta oli tullut vanhuuden höperö, ja hän höpöttelikin kaikkea ihan hassua Lilalle :D

Fiona oli taas edellystynyt leikkimään kauneushoitajaa, ja laittelikin jo seuraavia romantiikan uhreja kauniiseen kuntoon ;)

Kaikki ei kuitenkaan mennyt edelleenkään tällä perheellä putkeen, rahan väärennys kone nimittäin syttyi palamaan, ja aiheutti kaikenlaista muuta sählinkiä...

Koulussa ei kuitenkaan menestytty edelleenkään ;// Ken toikin kotiin aika huonon todistuksen...

Pian oli kuitenkin kasvun aika, ja yliopisto elämä odottaa :D

Noh, eiväthän kaikki voi kasvaa onnellisesti... Kasvokuvaa Kenistä nyt ei ole...

Ja siinä on tämä kaunotar, Lila :)

Ja tälläisissä merkeissä lähdemmekin kohti yliopisto-elämää :D

Melkoisen pian teinien lähdettyä yliopistoon tuli hyvin inhottu vieras kylään...

... Nimittäin viikatemies. Se tuli kertomaan, että Tatun elämä oli lopussa.

"Ei, olen vielä liian nuori!" Tatu yritti, mutta turhaan.

Fiona ei oikein osannut muuta kuin itkeä, hänen molemmat vanhempansa olivat nyt kuolleet...

... Siispä takapihan hautausmaa täyttyi yhden haudan verran.

Yliopistossakaan kaikki ei mennyt niinkuin olisi pitänyt: James ja Ken sekosivat, ja Ilary ja Lila vain tyytyivät vilkuilemaan heitä ja hihittelemään keskenään heidän kustannuksillaan 8)

"Kuule Lila, sä voit varmaa vipata mulle parikymppii, ku oisin menos ostaa vähä mässyy...?" Ilary suostutteli. "Joo, tod. Hanki omat rahas!" Lila tiuskaisi takaisin.

Sori toi katto -.- James oli jo tavannut mieleisensä tytön, ja olikin iskenyt häneen silmänsä. Tyttö onkin varmaan jo kaikille tuttu, pari osaa taakseppäin niin sieltä Silva ;)

Taas toi katto... Ja portaatki viel!... Tunnelmat olivat kuitenkin nousuun päin, James huomasi, että Silva piti aikalailla samoista asioista kuin hän, ja pian hän pistikin jo vähän flirttiä peliin ;)...

... Ja näinhän se aina päättyy. Ja voi p*rkele toi katto taas!!! Sims ottaa aina ylempää noi kuvat kun pitäs mulla ;o

Bileet pystyssä näköjään :D

Rivoa tosiaan :__D ... Mitähän toikin jätkä oikee mietti juostessaa tonne alasti 8D Ken ei onneksi tuntunut siitä välittävän :D

En jaksa edes sanoa missä vika tässäkin kuvassa... Lila oli sairastunut flunssaan, aika pahaan sellaiseen tuosta yskinnästä päätellen ;)

Lila -kaunotaremme päätti vähän uudistaa tyyliään. Ruskeat hiukset, uusi meikki ja asuste tekisivät varmasti työnsä poikien suhteen ;)

Mistäs keittäjän tollainen ilme?..

Ah, James -rakkaamme on näköjään leikkinyt kokkia :D Aika oh s*it ilme Jamesilla :D

"Sulla ja Silvalla menee näköjään kovaa." Ilary virnuili. "Jooh, niin menee... Hän on niin ihana<3" James 1hQutteli takaisin. "Oletkos jo aikonut kosiakkin häntä?" Ilary kysyi. "Tjaa, pitäisikö jo?" James pohti. "Noh, ainakin uskoisi, että olet tosissasi. Tytöt ei välttämättä ota suhdetta niin vakavasti jos vain seurustellaan ja söpöillään." Ilary huomautti. Jamesista ideassa oli itua, niimpä hän...

... Huikkasi Silvan paikalle, ja kosi häntä :)... Sori toi katto taas... -.-

... Ja Silva tietenkin suostui :) Onnea tuoreelle kihlaparille ^^

Myöhemmin pääainetta valitessaan James sitten mietti, että miten ihanaa rakastuminen todella oli.

Lila ei näköjään ollut ainut, joka oli saanut osuudekseen joutua sairastamaan flunssaa. Aika läskin näkönen toi James tossa :_D Taustalla muuten hyvin selkeä (köhköh) kuva Jamesin uudesta kämpästä, hän nimittäin muutti pois sisarustensa luota.

Ehkä asiaan oli joku syykin? Hän nimittäin soitti Silvalle, ja pyysi häntä käymään.

Kyllä vain: Pariskunta päätti muuttaa yhteen! :D

Noh, vaikka yhdessä asuttiinkin ja heidän teki mieli vain kuherrella, oli opiskeltava, voivoi.

Silva oli onneksi taitava käsistään, ja taikoikin pöytään ruuaksi oikein herkullista kinkkuleipää :D

James jutteli usein äitinsä kanssa puhelimessa: " Joo, ei hätää, täällä paistaa aurinko, en siis palellu... Äh, miksi villapaita pitäisi laittaa päälle kesällä!?" Syvällistä...

Oli pakko ottaa tälläne 1hQutuskuva, eikös olekkin kaunis tuo meidän Silva ^^

Ah, sotkua! Sitä tässä talossa riitti niin, että Silva sai hajota moneen paikkaan samaan aikaan :D

Mutta, kuten olin aikaisemmin sanonut, Silva oli todella taitava käsistään :) Toi maalaa Jamesista muotokuvaa, eikös olekkin yhdennäköisyyttä ;D

Vaikka taloudessa olikin vain 2 henkilöä, soi puhelin ihan taukoamatta. Mitähän asiaa Lilallakin nyt oli?

Ruokapöytää ei näillä kahdella (jostain kumman syystä? ) ollut, varmaan koska ei oiken rahaa noi omistaneet...

Aah, johan alkoi löytyä yhdennäköisyyttä :) Silva näytti ainakin tyytyväiselle työhönsä :)

" Kuule James, maalasin sinusta juuri muotokuvan." Silva selitti innoissaan. James taas tyytyi vain hymyilemään ja ihailemaan rakkaansa kauniita kasvonpiirteitä.

Sori toi timantti... Pian kasvonpiirteitä kuitenkin ryhdyttiin tutkimaan vähän muissa merkeissä...

Silva oli aivan omissa maailmoissaan, se oli hänen eka kertansa, jota hän pohti yhä uudestaan ja uudestaan 8"))

James sen sijaan joutui nostamaan karismaansa, jos mieli pärjätä opinnoissan. Kaunis :D

O___________O ... James ei näköjään jaksanut mennä suihkuun asti, josta ei kylläkään seurattu ongelmitta...

... Sillä Silva oli nähnyt tilanteen, ja vaikka James ryntäsikin suoraan olohuoneeseen, ettei paljastuisi tului Silva luennoimaan perässä: " Oletko hullu, joku lehtori olisi sattumalta voinut juuri äsken tallustella ovesta sisään, ja sinä vain seisoisit siinä alastomana!?" " Joojoo, meen ens kerralla suihkuun..." James mutisi.

Ei Silva kuitenkaan kauaa jaksanut olla Jamesille vihainen, siispä mentiinkin sopimaan riita sohvalle muhinoinnin merkeissä.

Silvan alkaessa tehdä lopputyötä hänen päänsä oli ihan tyhjä, ja hän ei tiennyt mitä kirjoittaisi, tai sen mukaan miettisikään.

Kyllä se Silvan kirjoittaminen sitten lopulta lähti, ja Jameskin alkoi kirjoittaa esseetä pitääkseen palkkinsa korkealla.

Jossain kumman vaiheessa Silva oli kuitenkin onnistunut rikkomaan tietokoneen, niin Jamesin oli korjattava se...

... Kuitenkin huonoin seurauksin.

" Kulta, olethan sinä varmasti kunnossa sen sähköiskun jäljiltä?" Silva huolehti. "Juujuu, kaikki on ihan hyvin, olen vain suihkun tarpeessa." James vastasi.

Sillä aikaa, kun James oli suihkussa antoi Silva taas taiteellisuutensa näkyä maalauksissa.

Niin arki kuitenkin jatkui Rusenbergeillä.

James selitteli omituiselle lehmälle kierrätyksen saloja. "Tiedätkö, mä rakastan kierrätystä... Varsinkin kun toi Silva jaksaa kitistä siitä ilmastonmuutoksesta. Älä kerro sille!"

Ihme pihakokous täälläkin menossa (ja talvi tuli), kun pingviini selitti lumiukolle aikeistaan hypätä bussin alle ja siepata se (Pingviini 007). Salaperäinen laama taas kyyläsi Silvaa melko kummalliseen malliin... Outo paikka tää kampus...

Laama ei kuitenkaan kiehtonut Silvaa niin paljon kuin Pingviini 007 ja lumiukko. Hän antoi ukolle pienen kirurgisen toimenpiteen. Pään muokkauksen nimittäin.

Jamesilla oli suuri maailmantuska Silvan oudoista puuhista, mielihaluista (öö) ja ystävistä. James Rusenberg, aina murehtimassa.

"Älä sinä murehdi mistään lumiukoista. Se sulaa pois kun tulee kevät", Silva rauhoitteli Jamesia pian. "Juu juu... Mua vaan mietityttää että..." James mumisi. Tosiaan, suuri maailmantuska.

Jonkun pitäisi kieltää lailla Jamesien kokkaamisyritykset. Kolmas tulipalo taisi olla...

Samaan aikaan toisaalla Silva oli äärettömän huolissaan opintojensa jatkuvuudesta. Yksikään lehtori ei ollut tullut ahdistelemaan tätä opintojensa aikana. Sen oli pakko olla huono merkki!

Mutta eipä siinäkään mennyt kuin muutama päivä, kun joku lehtori tuli ahdistelemaan Silvaa ja oikein kunnolla. Nainenhan on suihkussa, haloo! Ei se nyt ole lenkille lähdössä!

Kummasti näitä ahdistelijoita alkaa kerääntyä.

Nehän tunkevat ihan iholle asti! Miksei Silva huomaa mitään?

Ilkeän rosvon varastaessa rakastettua kuntopyörää Silva pääsi unenpöpperöstään ja tajusi soittaa poliisin. James nukkui sikeää unta eikä kuullut mitään.

Rivo tappelu, vastakkain poliisi ja rosvo. Nehän on kummatkin naisia O_o

Karatepoliisi voitti faitin lopulta ja vei rosmon vankilaan :) Pyörää ei saatu takaisin, mutta korvaukset saatiin. Ei me mitään rahaa tarvita... Silva tienaa sen verran maalaushommistaan jo.

Seuraava aamu oli tärkeä päivä Jamesille - hän valmistui yliopistolta ja kasvoi aikuiseksi! Ihan kivan näköinen, tulee nättejä muksuja (jos on tullakseen, ellei jompikumpi noista ole sitten steriili).

Vähän ajan kuluttua sama virstanpylväs koitti Silvallekin, hän läpäisi opintonsa Jamesin tavoin ihan kirkkain arvosanoin (se paras mahdollinen!) ja oli nyt valmis lähtemään suvun taloon takaisin...

---

Se oli nyt siinä! Hähhää, jatkoa tuli niinkuin sanottiin ;P

Ei siis kysymyksiä, ollaanko kuoltu. Ei nimittäin olla.

- Dina

----------

Tämän piti tulla jo viime osassa, mutta... pian saatte todisteen tämän perheen outoudesta, todellisesta sellaisesta...

...sillä Ken halusi ihan välttämättä kasvaa äitinsä sylissä lapseksi. :)

EIIII! Fiona the kummalliset kädet jaa sammakkosilmä-Ken yhdessä ei ole kauhean kaunis näky, varsinkaan kun tämä on sellanen hauska Kaupunkikämpän bugi. (Latasimme kyllä pelipäivityksen..)

Lila valitsi perinteisemmän kasvamiskeinon ja varttui ihan yksikseen. Tällainen kakara Lilasta tulikin.

Evelyn ei tiennyt mitään kaksosten kasvamisesta vaan keskittyi uuteen villitykseensä, hyppynarulla hyppelyyn. Sujui hyvin seinän läpi.

Tatu halusi yllättää rakkaansa ja veti hänet makkarin puolelle... <3

Vanhempiensa patistelemana Fiona oli vihdoinkin hankkinut itselleen työn tanssijana. Ensimmäinen työpäivä saapui ensilumen saattelemana. Fiona -parka ei pitänyt kuskista yhtään, mutta asteli silti rohkeasti autoon.

Lapsetkin joutuivat kouluun ja lumi suli pois päivän aikana. Se taisi pilata lapsiparkojen keskittymiskyvyn, sillä kaikki toivat koulusta vitosia tai kutosia, jopa Lila.

...Vaikka kutonen tulikin, ainakin Lilalla oli hauskaa. Hän sai paljon uusia ystäviä ja yritti saada heitä kyläilemään kotiinsa suostuttelutyylillä: "Meillä on siis näääin iso kartano, ja mulla ja mun veljellä on näääin iso huone!" Kukaan ei suostunut tulemaan, sillä rinnakkaisluokan Yvonne -hirviö juorusi Lilasta kamalia asioita. Älä vain kerro äidillesi, Lila.

"Pitäisiköhän puhua Evelynille...?" Tatu mietti mitäänsanomaton ilme kasvoillaan, kun hänen rakas (ja pitkäikäinen tuollaiseksi kärtyksi) vaimonsa nukkui sängyssä.

Koulunkäynti oli alkanut väsyttää Ilarya ihan liikaa ja hän nukahtelikin minne sattuu. Olisiko aika herätä, viereisessä huoneessa on sänkykin?

Mutta muutaman tunnin unen jälkeen Ilary haastoi Lilan mukaan leikkiin ja Ilary -parka kylmetti itsensä. Meinasi saada sossut kimppuun :D

Tatu halusi maalata muotokuvan uudistuneesta Fionasta perijäseinälle. Fiona oli käynyt kampaajalla ja sanonut: "Mitä tahansa, kunhan näytän taas nuoremmalta!" Eihän sillä edes juonteita ole, vaikka kohta neljäkymppinen akka onkin :o

Evelyn oli (näköjään) unohtanut ottaa lääkkeensä, sillä hän alkoi saarnata Jamesille siitä, kuinka hän ei ole alkanut jo pakata poismuuttoaan varten. "Sinun täytyisi olla hetkenä minä hyvänsä valmiina, olet jo noin iso poika, minä ainakin lähdin kotoa hyvin nuorena!" "Mutta mummi, en ole edes yläasteella vielä..."

Tatu itki tomaattien vuoksi, kun lapset juoksivat koulubussiin.

Jokin sai Rusenbergien perheenjäsenet itkuisiksi. Asiaan saattoivat vaikuttaa perhettä koko ajan kiusaavat torakat...

"Kuule, Lila rakas. Sinun on aika tienata hieman lisää rahaa perheellesi, kun minäkin olen jo näin vanha. Eihän sinulla mitään koulutusta ole, mutta tuonne kadulle vain myymään..." Tatu rohkaisi Lilaa huonoihin ammatteihin. Lila kuunteli selvästi kiinnostuneena ja lupasi miettiä asiaa.

Samaan aikaan ulkona Fiona hurmasi tämännäköistä miestä, emme tiedä miksi. Moritz ei ollut luultavasti ottanut yhteyttä niin pitkään aikaan, että nykyään kelpasi ensimmäinen vastaan osuva mies. Eipä tämä Sulo -niminen herra pistänyt vastaankaan.

"Ukki! Olen harkinnut asiaa, ja voisihan siitä kadulla ... myymisestä saada säkeittäinkin rahaa! Ei meille lapsille riitä enää se 1 simoleon viikkorahaksi!" Lila kertoi Tatulle. Tatu vain nyökkäili hyväksyvänä ja oli ylpeä siitä, että sai ohjata lapsenlapsiaan pahoille teille. Kunhan nyt Fiona ei saa tietää.

Fiona muokkasi hieman uuden ihastuksensa ulkonäköä tällä kätevällä tuolilla.

Ihastuminen sen vaan kuin syventyi, kun Sulo kertoi olevansa vankikarkuri.

Hampurilaiset olivat alkaneet maistua pahalta, sillä nykyään Rusenbergit olivat suorastaan addiktoituneet hampurilaisiin. Niitä laitettiin joka päivä ja niitä syötiin aamupalaksi, päivälliseksi, iltapalaksi, joskus jopa yöpalaksi.

Evelyn sai ruskean ihon maattuaan hetken rannalla - keskellä talvea! Hullu mummo! Silti Evelyn tuumi vain, että kuoleepahan sitten ruskettuneena.

Tatu piti moisia puheita hulluina ja hieman pelottavina, joten hän päätti mennä katsomaan laskuja. Niitä olikin tullut melkoinen kasa, kuten myös jalkakäytävälle tallottuja torakoita.

Ilarylla jotain vaikeuksia? Hyökkäsi nimittäin Jamesin kimppuun... Ihan niinkuin Hans ja Gabrielle aikoinaan.

Fionalle oli tullut laiska olo, kun ohjasi aerobic -tunteja ja päätti vihdoinkin vilkaista sitä vuosi sitten rikki mennyttä roskista. (Persepose :D)

James oli syvästi loukkaantunut veljensä käytöksestä ja piiloutui yläkertaan tekemään läksyjä.

Koska kukaan ei enää näyttänyt käyttävän kuntopyörää, Tatu käytti sitä koko ajan. Se olikin vain hieman ruosteessa!

Fiona ei jaksanut enää kyyristellä roskiksen alla, vaan teki jotain todella hyödyllistä ja soitti tuholaistorjujan. Tuholaistappaja tulikin vain kolme tuntia myöhässä taputellen käsiään ja sai vihdoinkin flunssakaudet ja itkukohtaukset loppumaan tästä talosta.

Häh, onko Fionalla neljä lasta? En oo ennen tajunnutkaan... No, samapa se, suvun toinen ja kolmas sukupolvi viettivät telkkari-illan katsoen kauhuleffoja. Fiona ei tajunnut leffojen ikärajoituksia ja pisti päälle Kaunan x)

Leffat sumensivat lasten aivot ja Tatun työkyydin kuljettaja meinasi tappaa Ken -paran.

Lila haastoi Ilaryn tappeluun :o Ilary voitti, sillä hän oli erittäin salaa juossut pitkiäkin matkoja ollessaan yksin kotona. Ja tulihan bussiinkin juoksemisesta kuntoa lisää.

Tatun ja Lilan leikkiessä Lilan käsi meni valitettavasti seinän läpi. Pitäisi tarkistaa, sattuiko seinälle mitään.

Samanväriset vanhukset x) Ei sentään, vanhuksia oli alkanut vaivata tauti nimeltänsä puhumattomuus. He eivät keksineet enää mitään puhuttavaa, ja jos jotain sanottavaa oli, he eivät halunneet sanoa sitä.

Lila ehdotti Tatulle, että tekisi mummista patsaan.

Fiona oli tajunnut pistää takin päälleen, mutta tuli ilman sitä töistä takaisin. Hän sai ylennyksen taustatanssijaksi ja oli ylpeä saavutuksestaan!

Tatu toi tämän Maaretin töistä ja jutteli pitkään ja hartaasti politiikasta. Vihdoinkin aihe, josta Evelynkin tykkäsi puhua! Eikun Tatulle puhumaan...

...mutta puhua ei ehditty, eikä kesken ollut ruoka päässyt pöytään asti. Evelyn tunsi kylmän viiman selässään ja niskassaan ajatellen: " Kuka jätti oven auki, kun on näin kylmä?"

Tajuttuaan asian oikean laidan Evelyn katsoi Viikatemiestä ja käänsi päänsä pois kauhistuneena. "Ei, en minä halua kuolla! En kerennyt edes hyvästellä rakkaitani! Tatukin on töissä! TATU! Armoa, Viikatemies, teen mitä tahansa, kunhan säästät henkeni..."

Ja niin Evelyn oli poissa, poissa, poissa.

Muutama tunti kului ja James tajusi, miksi keittiössä oli hautakivi. Hän kutsui Fionan luokseen. "Äiti... Mummi on kuollu...!" Fiona kuitenkin nuuhkaisi hampurilaisateriaa tyytyväisenä eikä tajunnut, että se oli Evelynin viimeinen tekemä ateria ennen Viikkiksen saapumista...

Kesti kauan ymmärtää, että Evelyn oli tosiaan poissa. Fiona siirsi hautakiven pihalle, asetteli sen ympärille hienoja kukkia ja aidan. Hän suri kauan, kauan, kauan äitinsä kuolemaa haudalla odottaen, että Tatu tulisi töistä.

Vielä samana päivänä kaksoset venähtivät teineiksi vakava ilme kasvoillaan. Hei, Ilarystahan voisi tulla vaikka perijä tuolla naamalla :)

Mutta hei, ei saa unohtaa Jamesia! Hänkin venähti komeaan mittaan ja ehdotti heti veljelleen yliopistolle siirtymistä.

Vielä se ah-niin-pakollinen kasvokuva. Ihan siedettävähän tuo James on, eikös? ;) Evelynin kuva taustalla, kyllähän hän sittenkin näki lastenlastensa kasvamisen...

Ilary soitti yliopistolle ja riemastui kuullessaan, että hän ja James pääsisivät sinne. Tuolla todistuksellako? *Katselee kutosen todistusta hämmentyneenä*

Kolmannen sukupolven teinit karkasivat taksilla samalle yliopistolle, millä kaksi muutakin suvun jäsentä majailee edelleen. Hans ja Gabrielle nimittäin.

Fiona meni usein haudalle ajattelemaan ja jutteli äidilleen. Tällä kertaa hän kertoi ylennyksestään taustatanssijaksi ja kaksosten lähdöstä yliopistolle.

Kuukausien kuluttua Evelynin kuolemasta Tatu muisteli edelleen häntä surevana. Hän ei ollut pystynyt menemään haudalle ollenkaan.

Muut sen sijaan viettivät mielellään aikaa haudan lähellä. He tunsivat Evelynin läsnäolon aina, kun olivat haudan lähellä. He varoivat kuitenkin koskemasta siihen.

"Meille opetettiin tänään koulussa leppäkerttujen elämää ja me piirrettiin sarjikset niistä", Lila selitti Kenille. Hän kuunteli kiinnostuneena.

Fiona halusi Moritzin takaisin ja soitteli tälle joka päivä. Moritz vaikutti kuitenkin etäiseltä, eikä Fiona saanut minkäänlaista kontaktia häneen. Juttelu oli pinnallista ja kireää... Fionaa alkoi itkettämään aina, kun hän puhui Moritzille ja kertoi lapsista. "Ilary ja James ovat menneet nyt yliopistolle ja äitini kuoli tässä vähän aikaa sitten... etkö voisi tulla luokseni?"

Lila oli uskaltautunut haudalle suremaan, mutta se päättyi pitkään itkuun.

Evelynin aikoinaan kylvämät mansikat olivat vihdoinkin valmiit ja Tatu halusi ehdottomasti poimia ne. Hän keräsi rohkeutta ja keräsi mansikat yksitellen ja hitaasti koriin.

Muutaman tunnin kuluttua Tatu teki vihdoin sen, mitä ei ollut uskaltanut pitkään aikaan tehdä. Hän meni haudalle ja itki kauan, kauan, kauan.

Fiona halusi jännittävän Sulon kylään ja katseli häntä koko illan. Hän oli todella ihastunut tähän mieheen!

Ken tutustui tähän Elna -nimiseen naiseen ja pyysi tätä keinuttamaan itseään - tällä tavalla. :)

Fionan puhelinluettelosta löytyi tämännäköinen, Silva -niminen nainen! Täydellinen jonku perijän vaimoksi, nams! Niinpä Fiona kutsui hänet kylään ja istutti tuoliin. *Kuolaa harmaita silmiä*

Ainakin Silvalla oli temperamenttia ja kovat mielipiteet tehtaista. Hän taisi vastustaa...?

Samalla kun Fiona lannoitti multaa, lastenhoitaja lähenteli Kanikamua ja Tatua. Tatu ei erityisemmin innostunut, sillä ei ollut päässyt yli vaimonsa kuolemasta. Hän piti sormustakin edelleen sormessa.

Ilary -mokoma karkasi yliopistolta teininä ja varasti lehden vihaten Keniä!? Miksi ihmeessä? :'o Ehkä se selviää ensi osassa, sillä...

-----

... tämä osa loppui tähän. Seuraavassa osassa tapaatte Sabrinan <3

Rusenbergin perhe oli kyllästynyt vanhaan taloonsa, joten he uudistivat sen. Näky oli ihana, kun uusi piha esitteli itseään ja taloaan asukkaille.

Fiona oli tyytyväinen uuden talon ulkomuotoon, ja menikin sisälle heti hoitamaan pikku Jamesia. Oikeasti lapset olivat hänestä ihania, ja hän mietti, että voisihan niitä joskus hankkia lisää...

" Moritz, oliko Fiona sinun ensimmäinen? " Evelyn kysyi Moritzilta suoraan. " Ööö... Oli. Kuinka niin? " Moritz vastasi kummissaan. " Mietin vain, kun et edes ole perheesi kanssa, ja et halua olla lastesi isä... " Fiona sanoi hiljaa, mutta katsoi kokoajan Moritzia tiukasti. " No en vain ole vielä valmis sitoutumaan... " Moritz sanoi vältellen. Fionasta moinen oli outoa. Olihan hänkin romanttiikkatavoitteinen, naimisissa oleva kolmen lapsen äiti. Ja nyt vielä isoäiti.

Fiona oli kuitenkin tietämätön näistä keskusteluista, sillä hän oli hoitamssa Ilarya. Hän oli jo kovin kiintynyt kaksosiin, ja halusi heidän parasta: " Vaikka Moritz ei haluakkaan asua täällä ja kasvattaa teitä, hän on silti isänne. Hänen täytyy ottaa teistä kuitenkin jonkun verran vastuuta! Pitäisihän hänen tajuta, että miten ihania te olette, ja kuinka teihin voikaan kiintyä! " Fiona jutteli Ilarille, jota kylläkin kiinnosti enemmän ruoka mitä äiti piti kädessään, kun äidin tylsät puheet. "

Fiona teki kuitenkin päätöksen: " Moritz kiltti, pidetään vähän hauskaa. Lupaan käyttää ehkäisyä! " Fiona aneli, ja katsoi Moritzia kinuvasti. Moritz katsoi Fionaa kummissaan, mutta vastasi: " Ehkä me vähän voitaisiin... On siitä edellisestä jo sen verran aikaa... " Fiona oli hypätä kattoon riemusta.

Ja niin sitä sitten mentiin. Mitähän Fionalla on mielessä? No, eiköhän se selviä meille ajallaan...

Evelyn oli huomannut, että Fiona ei ole ollut oma itsensä viimeaikoina. Hän päätti kertoa asiasta Moritzinne, varmuuden vuoksi: " Moritz, Fiona on käyttäytynyt oudisti viimeaikoina. EI ole syönyt eikä nukkunut kunnolla... " Moritz oli järkyttynyt kuulemastaan, ja päätti puhua Fionalle. Ei kuitenkaan ihan heti...

Evelyn olikin muuten oikeassa, mutta Fiona nukkui. Ei kuitenkaan varmaan sillätavalla, kun Evelyn oli tarkoittanut.

Tatukin oli huolissaan Fionasta ( En muuten tajuu et mistä toi yks on kakkuu bongannu 8D ) : " Fiona, painaako jokin mieltäsi? Et nuku enään kunnolla, ja nytkin syöt vain kakkua? Voit aina kertoa murheistasi minulle, olenhan sentään isäsi. " hän yritti. " Kiitti isä, tiedän että suhun voi aina luottaa. Ei minun mieltä mikään paina, mutta mietin vain, että olisiko kuitenkin kannattanut jatkaa opiskeleminen loppuun saakka... " Fiona vastasi, ja hiljeni sitten. Tatu katsoi tytärtään hieman huolissaan. Hän selvästikkin salasi jotain, mutta mitä?

Fiona päätti vielä kehitellä taitojaan. Vaikka hänellä ei olekkaan kunnon koulutus, voi hän silti maalailla aikansakuluksi. Hän halusi kuitenkin huippukokiksi, ja halusikin saada aikaan luovia ruokayhdistelmiä, sillä hänen mielikuvituksensa rajoja oli hankalaa löytää, ja harvoin niitä olikin testattu ;) Hän saikin rauhassa rentoutua maalaillessaan.

Evelynin syntymäpäivät olivat kuitenkin ovella, joten maalaaminen sai odottaa. Evelyn ei kuitenkaan löytänyt ovelta syntymäpäiviä, vaan Gabriellen ja Hansin! Hän oli valtavan onnellinen, kun tajusi, että he olivat muistaneet hänen syntärinsä. " Paljon onnea äiti! " Gabrielle toivotti hymyillen aika erikoisella tavalla. Hankisn onnitteli äitiään, ja sitten siirryttiinkin sisälle kakun luokse.

Evelyn mietti, että mitä toivoisi samalla, kun puhaltaisi kynttilät. Paikalla olivatkin katsomassa Tatu, Gabrielle ja Fiona. ( Huomaa muuten, että Tatulla on työasu, Gabriellella urheiluasu ja Fionalla alkkarit 8D ) Eli aikamoinen yhdistelmä :)

Kun kynttilät sitten oli puhallettu, ja toive täytetty, Evelyniä alkoi epäilyttää: " Entä jos Tatu pitää minua vanhuksena ja etsii jonkun muun? Ja kaiken lisäksi, nuoruus meni liian nopeasti! " Hän ajatteli, ja koitti salata pelkonsa, mutta huonosti. Sitten se tapahtui:

Evelyn vanheni... Hän juoksi heti peilin luo katsomaan, että miten kävi, ja nähdessään itsensä hän totesi: " Voi kauniit kasvoni! Mitä teille on tapahtunut!? " Hän katsoi itseään hetken, ja mietti, etttä olisi halunnut olla vielä nuori...

Evelyn ei kuitenkaan ollut ainut, joka pääsi pitämään synttäreitä. Ilary ja James kasvoivat heti perään ( Ei jaksettu ottaa molemmista kuvia, joten tässä näettekin Ilaryn ennen muodonmuutosta ;) ).

Evelyn muutti tyyliään " mummomaisemmaksi " , ja katsoi itseään peilistä, ja toivoi että hän kelpaisi vielä Tatulle.

Niin jatkui taas normaali arki Rusenbergin huvilassa. Evelyn aloitti eläkkeen ja siirtyikin kokkailujen pariin. Mitähän herkkua tässä ollaan laittamassa? ;)

Äkkiä Fionan maha pullahti huimiin mittoihin, ja Fionakin vaikutti yllättyneelle. " Se siis onnistui... Mitähän Moritz NYT sanoo!? " hän mietiskeli, ja koitti keksiä mitä sanoisi, sillä hän oli luvannut käyttää ehkäisyä, mutta näin sitten kävi...

Ilary katseli äitiään, kun hän mietiskeli. " Mitä tinä äiti mietit? " Ilary lässytti ja keinutteli itseään. Fiona hymyili vain Ilarylle.

Fiona koitti elää niinkuin mitään ei olisikaan tapahtumassa. Hän pyrki myös liikkumaa ulkona öisin, jottei sattuisi törmäämään Moritziin.

Evelynillä olikin nykyään niin tylsää, kun työtkin hän oli mennyt lopettamaan. Niimpä hänkin jatkoi puutarhansa parissa.

Vielä samana yönä Fionan maha pompahti uudestaan. Fionan ilmeestä nyt on vähän vaikea päätellä mielipidettä asiasta :P

" Fiona, nyt varsinkin kun olet viimeisilläsi saisit varoa ruuan polttamista, sillä palanut ruoka ei tee hyvää sinulle ja lapsellesi. " Tatu höpötti. Fiona vain mutisi, että " Joojoo isä, en oo enää mikään pikkupentu mikä ei tiedä omaa ja lastensa parasta... " Tatu katsoi Fionaa kuitenkin vielä pitkään aika tutkivasti. Hän ei voinut ymmärtää että miten hetkisitten vauvana ollut Fiona oli jo aikuinen äiti...

Fiona tykkäsi pelata korista, ja ehkä se onkin tullut hänelle raskauksien aikana tavaksi. Tälläkertaa hän kuitenkin pelasi erimielellä: Hän halusi kohentaa kuntoaan ja hänellä oli tylsää. " Pitää silti muistaa varoa Moritzia, sillä en juuri nyt halua mitään kamalaa riitaa... " hän mietti ääneen.

Oli taas kaunis päivä, ja siivoojakin oli hoitelemassa hommiaan, kun yläkerrasta alkoi kuulua kamalaa huutoa:

Oli Fionan synnytyksen aika! Taas kerran Rusenbergin taloon syntyisi lisää väkeä: " Tulkaaa joku hetiii auttamaaaaan!! " Fiona huusi niin kovaa kun kurkusta vain lähti.

Huuto kuului pitkin taloa, ja Ilary mietti leikkiesään, että mitä se äiti siellä kiljui. Hän oli kuitenkin liian  pieni ymmärtäisikseen sen kamalan tuskan, mitä Fiona tälläkin hetkellä kärsi...

Pian Fiona sai nähdä lapsensa, ja se oli... Poika! Fiona nimesi hänet Keniksi.

Tatu tuli juoksijalkaa yläkertaan ja otti Kenin Fionalta, joka aikoi pyöräyttää maailmaan vielä toisen lapsen!

Tälläkertaa tulija olikin ollut Fionan hartaasti toivoma tyttö! Fiona antoi tämän kaunotaren nimeksi Lila. Fiona oli ylpeä uusista lapsistaan ja veikin heidät heti nukkumaan kehtoihinsa.

Evelyn poltti ulkona lehtiä ja leikki, että tämä tuli paloi kaksosten syntymän kunniaksi. Samalla hän muisteli sitä, kun hän oli nuori ja kaksosten äiti...

Samana iltana kasvoivat myös talon vanhemmat kaksoset! Tässä onkin Ilary. Ei mikään lumoavin tapaus, sillä omistaa sammakkosilmät kuten Hans joskus aikoinaan...

Ja sitten James, josta eí muuten taidakkaan olla kauheasti kuvia... Hän on kyllä huomattavasti veljeään komeampi, ja ommistaa pisamat kuten moni muukin sukulaisensa.

Mutta eivät ne synttärit vielä siihen loppuneet! Tatukin oli kohdannut vanhenemisen ajankohdan. Hän mittaili kynttilöitä käsilläään, ja mietti mitä oli tulossa...

~

Jätänkin tämän tähän ihan teidän kiusaksenne ;) Seuraavassa osassa onkin tiedossa kaikenlaista ;) Ja kaikki saavat nähdä millainen Tatusta tuli ;)

Kommentoikaa ihmeessä ja kertokaa mielipiteenne! Seuraavassa osassa tapaattekin jälleen Dinan.

- Sabrina ^^

Evelyn oli kovin väsynyt puutarhan hoidosta, mikä olikin jo kasvanut aikalaisen suureksi. Hän päätti torkahtaa aurinkotuoliin, sillä talossa olikin kovin hiljaista: Kaksoset olivat lähteneet yliopistoon pois vanhempien silmistä tappelemasta.

Evelyn ei kuitenkaan ollut onnellinen. Hän kaipasi lapsiaan, ja halusi kovasti nähdä ja kuulla miten he voivat. Hänellä oli jopa ikävä kaksosten tappeluja o_O

Mutta onneksi hänellä oli edes Tatu seuranaan. Heillä olikin nykyään enemmän aikaa olla kahdestaan, ja viettää lemmenpäiviä ;)

Päiviä kitenkin kului, ja Evelyn oli edelleen huolissaan lapsistaan ( Tälläistä on se täysiveristen äitejen elämä :D ). Hän pelkäsi, että jokin oli pielessä. Hän ei kuitenkaan viitsinyt soittaa yliopistolle, koska sen hän oli tehnyt jo kerran, ja aina jokin ihan tuntematon henkilö vastasi puhelimeen.

Ruoka oli kuitenkin sellainen asia, joka sai aina Evelynin mielen paremmaksi. Tässäkin syödään herkullista lohta ( njam :D ) .

Evelyn vietti niin paljon aikaa puutarhassa, että hän kylmettyi ihan harmaaksi. Tatu sanoi jatkuvasti, että se ei tee hyvää iholle, niin pitäisi olla talvivaatteet. Mitäs Tatu muka tietää naisten ihoista x"D

Äkkiä talossa kuitenkin tapahtui yllättävä käänne. Fiona on palannut yliopistolta kesken kaiken!?! Mutta miksi ihmeessä ;o ?

Mitä!?! Joku Poikako? No kivat Fionalle... " Kuule Moritz, kävin ostamassa tänään uusia meikkejä. Mennäänkö tonne makkariin vähän katsomaan, että millaisia ne ovat? " Fiona kysyi salaperäinen ilme kasvoillaan.

Vai että tälläisiä meikkejä, no kuitenkin. Mitähän tästäkin seuraa? No, toivotaan parasta ^^

No nän siinä sitten taisi käydä... " Mitähän Moritz sanoo, jos niitä lapsia on tulossa... " Fiona mietti huolestuneena, ja ei oikein tiennyt, että pitäisikö murehtia häntä, Moritzia vai lapsia?

Ei kuitenkaan mennyt kauaa, niin asia varmistui. Fiona oli entistäkin huolestuneempi, sillä hän tiesi, että Moritzille pitäisi kertoa ennemmin tai myöhemmin. Hän ei vain oikein tiennyt, miten sen tekisi. Ehkä hän huomaisi itse... Tai sitten... ( Huom, Fionalla muodonmuutos ^^ )

Evelyn päätti, että Fiona saisi itse hoitaa omat ongelmansa, olihan hän jo aikuinen. " Kyllä minä olin mielestäni neuvonut niitä käyttämään ehkäisyjä... " Hän nurisi itsekseen kylpyhuoneessa.

Fiona oli vihdoin keksinyt ratkaisun Moritzille kertomiseen: Hän kirjoitti sen sähköpostissa. Moritz kuitenkin vastasi, että hänellä olivat opiskelut kesken, ja hän ei lapsia halunnut. Fiona oli murtumaisillaan surusta, ja ajatteli, että jostain hänen lapsensa tarvitsisivat isän. Mutta kenet ja mistä?

Tatukaan ei ollut kovinkaan kiinnostunut seuraamaan lapsenlapsensa kehittymistä, vaan luki mielummin lehtiä.

Shákin peluun aikana oli paljon mahdollisuuksia keskustella kaikesta tapahtuneesta ja siitä mitä tulisi tapahtumaan. " Tatu rakas, oletko ihan varma, että Fiona tulee selviämään pienen lapsen kanssa yksin? " Evelyn kysyi hieman huoestuneena. " Kyllä hän selviää, onhan täällä kaksi kokenutta vanhempaa. " Tatu vastasi rauhoittelevasti.

Tatu vain buuaa jollekkin urheilialle. Ompas ystävällistä porukkaa ;>

Ja taas kerran se todetaan, odottavien äitien ruokahalu on kovinkin suuri.

Melko pian ruuan jälkeen vatsan asukki kuitenkin ilmoitteli tuloilla olostaan. Fiona vain ei näytä enään olevan onnellinen perheenlisästään.

Niimpä hän päätti elää, kuin mitään lasta ei olisikaan tuloillaan. Evelynin ja Tatun mielestä moinen oli typerää ja lapsellista.

Fionalla oli kuitenkin kummallinen olo, joten hän palasi sisälle lämpimään. Evelyn kuitenkin kannusti häntä olemaan hyvä äiti, ja hoiti puuttuvan isän osaa tässä ^^

Äkkiä Evelyn kuitenkin kavahti taaksepäin. Hän ei ollut enään ollenkaan onnellinen tapahtumasta, ihmekkös:

Fiona huusi kuin tuli hännän alla, sillä poltteet olivat kovia, ja Evelyn tiesi, miten kamalalle se tuntui. Hän juoki äkkiä auttamaan, mutta liian myöhään:

Pieni poika oli jo maailmassa! Fiona katsoi sitä tukivasti, ja päätti antaa sen nimeksi Ilary. " Hei Ilary, minä olen äitisi... " Fiona leperteli varoen. Äkkiä hän kiljaisi ja laski Ilaryn maahan. Mikä hätänä?!

Fionan maha pullahti taas, ja Fiona tunsi kivun taas alkavan. Nyt Tatukin oli ennättänyt paikalle, kun oli kuullut tyttärensä huudon.

Näin maailmaan saapui vielä James, jonka Fiona tälläkertaa piti sylissään. Molemmat pojat perivät isänsä mustat hiukset. Fiona oli siitä kovin pettynyt.

" Noniin Evelyn! Nyt meillä on 2 lapsenlasta, mikä meinaa sitä, että on taas kaksoset hoidettavana! " Tatu naurahti ju sulki Evelynin kuumaan ja tuliseen suudelmaan.

Fiona ei suostunut sallimaan kahta Moritzin näköistä poikaa, joiden isää ei ollut mailla halmeilla. Niimpä Evelyn sai taas kerran todistaa täysiverisen kotiäidillisyytensä.

Niimpä tässä näyttää olevan jonkinlainen vaihtokauppa, jonka kohteena näyttää olevan se, että Evelyn hoitaa Fionan kaksospojat, ja Fiona hoitaa Evekynin suuren puutarhan.

~

Tälläistä tälläkertaa. Toivotaan, että kelpasi ja kommentteja kiitos!

Ja SORI JOS on tylsä osa ei KUKAAN jaksa kirjottaa romaania yliopistosta, tack.

-----

Kukahan ihme tämä neiti on? Se on nuoreksi aikuiseksi kasvanut Fiona, koska pääsi yliopistolle. Isä jätti hänet yksin, mutta lupasi lähettää Hansin ja Gabriellen perässä.

Ensi töikseen Fiona laittoi vanhan romun stereon päälle ja alkoi rääkkäämään itseään toivoen laihtuvansa. Ei taida onnistua yliopiston ruoalla ^^

Tällaista se ruoka oli. Vanha mummo teki ruoat opiskelijoille...

Piristystä päivään toi tämä sekopää. Fiona mietti liittyisikö seuraan, mutta mietti vielä pääaineen valitsemista.

"Ei..." Fiona tuumasi ja meni tekemään mummolle pilan... Hän pisti palohälyttimen soimaan sytkärin avulla. Hyvä Fiona! ;D

Kauaa ei hupi kestänyt, sillä Fiona saatiin kiinni ja hänet patistettiin tekemään esseetä. Hän oli valinnut pääaineekseen filosofian (varmaankin) ja tähtäsi ravintola-alalle. Fionan elämäntoiveena oli päästä ravintolauran huipulle.

Ensimmäinen kosketus ihmisiin - tai eläimiin - oli tämän laaman kanssa. Fiona halusi huijata pikkulaaman porealtaaseen nähdäkseen hänet paremmin, mutta laama karkasi.

Ensimmäinen luento after the esseet alkoi juuri sopivasti. Fiona suuntasi luennolleen aiheena... No mitä nyt aiheena yleensä luennoilla on?

Läksyksi tuli pelata shakkia. Arvatkaa vain, huvittiko Fionaa? Ei, mutta päättäväisesti hän opiskeli logiikan kolmeen öö... tähteen?

( Sorry for the timantti ) Väsyneenä Fiona meni huoneeseensa - joka on melko ankea - ja rojahti samantien sänkyyn. Joku laama oli mennyt tekemään esseetä hänen huoneeseensa.

Yliopistovuosi meni nopeasti pelatessa flipperiflapperia, tanssiessa ja tietty opiskelussa.

Ainakin toisella opiskeluvuodella tuli hauskannäköisiä miehiä vastaan. Eräs, joka pureskeli hiuksiaan :D

"Ton mä otan miehekseni!" Fiona huudahti nähdessään _tämän_ näköisen miehen istumassa. Sillä on muuten laamatakki, kattokaa... O___O

"En sentään", sai Fiona sanotuksi rauhoituttuaan hieman. Hän sai jopa lettuja aamupalaksi.

"Moi mutsi... ai ootsä tulossa tänne? Et kyllä tule... Mitä, onks Hans ja Gabrielle jo niin isoja kohta? Nehän vois tulla opiskelemaan tänne", Fiona jutusteli äitinsä kanssa. Gabrielle ja Hans alkoivat olla kohta tarpeeksi isoja opiskelemaan täällä.

Viimeinen hetki ennen perheen kylään tuloa. Isä ei tosin ollut tulossa töiden takia, mikä suretti Fionaa kovasti. Hän piti isästään ja ihaili tätä, koska Fiona oli aina ollut iskän tyttö :)

"Rakas lapsi! Ihana nähdä, voi miten sä olet kasvanut... Miten on sujunut?" Kysely alkoi heti, kun äiti ja tytär halasivat. Ei hätää, myös Hans ja Gabrielle tulivat mukaan..

Fiona opetti Gabriellelle kaikkea tärkeää yliopistoelämästä. Hän kertoi, että yliopistossa on tosi tylsää eikä kannata jaksaa opiskella.

Kuulemma he pitivät yhä vihaa toisilleen, Hans & Gabrielle nimittäin... Voi kun ne kasvaisi nopeasti että saadaan ne melkein eroon toisistaan...

Talvi tuli Tähtilaaksoon. Ollaan nyt siis Rusenbergien talossa, harmaa kaunis Evelyn ja Tatu seurasivat kaksosten kasvua... Evelyn hoiti puutarhaansa ulkona :>

Voi miten kaunis lap... siis teini! Heti yliopistolle, ei Hansista mitään kuvaa jaksanut ottaa. Se oli niin... ruma. Ei sais sanoa :D

Valitettavasti ette nähneet Hansin naamaa, mutta tässä kaksoset menivät _eri takseilla_ kohti samaa opinahjoa kuin Fionakin. Pian nähdään, ja nyt siirrytään taas SimCityn yliopistolle -->

No kuitenkin halusitte nähdä sen Hansin, eikös? Tässä on kuva heistä nuorina aikuisina. Ja taas isä jätti heidät yksin!

Toinen kaksosista, se miespuoleinen, taisi vanheta vanhukseksi. No ei sentään, kaksoset eivät vaan suostuneet jättämään toisiaan rauhaan. He joutuvat kuitenkin kestämään toisiaan neljä pitkää vuotta.

Muodonmuutos tapahtui ja molemmat valitsivat itselleen pääaineen. Ja PERIJÄKSI tuli...

...

...

Fiona :)

-----

Ensi osassa luvassa pervoa menoa >D